tiistai 9. huhtikuuta 2013

TAMKin vesipäivä

Restonomit

Suomalainen käyttää keskimäärin 90-270 litraa puhdasta vettä päivittäin


Päivä aloitettiin keskustelemalla vedenkäytöstä asiantuntijoiden johdolla. Restonomiopiskelijoiden työstämä hauska Vesiputous-video herätti keskustelua ja hauskuutti yleisöä. Paneeliin saimme vieraiksi erilaisia näkökulmia ja keskustelu oli mielenkiintoista. Vierainamme olivat Olli Soppela, ENVE-opiskelija; Olli-Pekka Haavisto, vesiekspertti, Maan Ystävät Ry.; Hannu Haanpää, Pirkanmaan Vedenkäsittelystä sekä Sini Vuorinen, Tampereen Vedestä. Kiitämme panelisteja ja yleisöä, paneeli oli erittäin onnistunut ja sekä järjestäjät että vieraat tyytyväisiä!



Vähentäjät 


Vähentäjien opiskelijavoimin kuvattu video sai paljon positiivista palautetta, ja toivottiinpa sitä jopa youtubeenkin. Tietovisaamme osallistui monia ja arvoimme oikein vastanneiden kesken Lifefactoryn ekologisen lasijuomapullon. Onnea vielä voittajalle! Tunnelma oli mukava ja vesi maistui hyvältä. Toivottavasti ensi vuonna tapahtumaan osallistuisi enemmän vedestä kiinnostuneita! J



Kiitos paljon kaikille onnenpyörä-rastiin osallistuneille. Onnenpyörä herätti kiinnostusta odotettua enemmän. Haluamme onnitella vielä kerran kylpylälahjakortin voittajaa Michael Koeltia.

Rastimme rentoutumispiste herätti seuraavanlaisia ajatuksia:

”Onni on juosta lämpimässä kesäsateessa nurmikolla paljain jaloin.”

”Onni on pulahtaa viileään järviveteen saunan jälkeen hyvässä seurassa.”

”Water is of great importance for our planet! We need to reduce the amount of usage in our daily life. Let’s save water together!”

Y-kampus kiittää ja kuittaa! J Makuvedet keräsivät kehuja ja herättivät mielenkiintoa. Kävijät inspiroituivat suunnittelemaan omia makuvesitarjoiluja esimerkiksi tulevan kesän juhliin.


Mielenkiintoa herättivät lisäksi eri vesien pH-arvot ja pH:n vaikutus kehoon.

Tiesitkö tämän elintarvikkeen piilovedestä?




Kirjaston aulassa kerroimme eri elintarvikkeiden vesijalanjäljestä ja havainnollistimme sitä käytännön esimerkeillä. Pisteellä kävi kuhinaa koko päivän ja kävijämme olivat kiinnostuneita ja aktiivisia osallistumaan.

PISARA KERRALLAAN, KOHTI TULEVAA!


Yhteiskuntavastuun opintojakso (T440-5)

torstai 7. maaliskuuta 2013

Ravintolatoiminnan kurssi


Ravintolatoiminta Kurssin aikana jokainen ryhmä sai suunnitella menukokonaisuuden juomineen. Joka kerralla oli jokaiselle jotakin uutta maisteltavaa! Teimme mm. fasaania, kaniinia, hummeria, ruijanpallasta, madetta, etanoita, karitsaa, ankan rintaa, simpukoita… ja valtava määrä viinejä ja drinkkejä. Loppusiivouskin onnistui hupaisasti viinin maisteluiden jälkeen. Päällimmäisinä mieleen jäivät oikeat kypsennyslämpötilat, oikea ajoitus ja kaikki on helppoa, kunhan uskaltaa kokeilla! Kaikkien mielestä kurssilla oli hauskaa ja se loppui aivan liian pian. Sami-ope oli todella innostava ja hänen ansiostaan kaikki oppivat paljon uutta eri raaka-aineista ja niiden käsittelystä. Hurraa Sami!!! Suosittelemme kurssia kaikille ravintolatoiminnasta kiinnostuneille lämpimästi!

tiistai 12. helmikuuta 2013

AD/HD nuorilla ja aikuisilla

Opiskelen TAOKKissa ammatilliseksi erityisopettajaksi päivittäisen opetustyön ohessa. Opintoihimme kuuluu perehtyminen johonkin erityisen tuen järjestämiseen liittyvään aiheeseen. Oma valintani on AD/HD nuorilla ja aikuisilla. Lyhyen tiivistelmän esittely tulee tapahtua myös sosiaalisen median kautta. Ohessa aiheeseen liittyvä erittäin tiivis ”tietoisku”.

Terveisin, Sami Salonen

AD/HD (attention-deficit/hyperactivity disorder) on ominaisuus, johon kuuluu tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus sekä impulsiivisuus. Useimmiten oireet todetaan jo lapsuudessa, kun lapsella ilmenee oppimisvaikeuksia, mutta oireet voivat jatkua, ja usein jatkuvatkin, aikuisikään asti. Kyse on siis kroonisesta tilasta, jossa oireet jatkuvat ihmisellä läpi elämän. Iän myötä oireet voivat lieventyä tai muuttaa luonnettaan.

 AD/HD- oireyhtymään kuuluu usein liitännäisoireita, joita voivat olla neurologiset toiminnanhäiriöt sekä psyykkiset ongelmat. Oireet voivat vaihdella vuosien mittaan, ja on mahdollista, että liitännäisoireet ovat aikuisiässä ongelmallisempia kuin varsinaiset AD/HD:hen liittyvät ydinoireet, jotka voiva lieventyä tai jopa parantua. Oireet aikuisiässä ovat vaihtelevia ja eri tavalla häiritseviä tai vammauttavia kuin lapsuudessa. Aikuisten diagnosoinnissa käytetään usein termiä ADD (attention deficit disorder), jolla tarkoitetaan tarkkaavaisuushäiriötä ilman ylivilkkautta. Aikuisilla ADD:n oireet jotka muistuttavat ADD:tä voivat johtua myös esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta, kiihkomielisyydestä tai joistain muista häiriötiloista.

Aikuisilla AD/HD oireet muuttuvat useimmiten ylivilkkaasta käytöksestä sisäisiksi näkymättömiksi ongelmiksi. Tällöin aikuinen voi tuntea olonsa esimerkiksi levottomaksi tai tyytymättömäksi. AD/HD tai ADD aikuisella saattaa olla työpaikalla samoja ongelmia, joita hänellä on ollut koulussa. Tämä voi ilmetä muun muassa keskittymisvaikeuksina paperitöihin, pitkäjänteisyyden puutteena, nopeana väsymisenä keskittymistä vaativiin tehtäviin tai yrityksenä tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Lisäksi ongelmia saattaa olla töiden suunnittelussa ja organisoinnissa. AD/HD aikuinen turhautuu jos asiat eivät suju nopeasti ja suunnitelmien mukaan.

AD/HD aikuiset hakeutuvat helposti esimies tai asiantuntijatehtäviin, sillä heidän on usein vaikeaa sietää komentelua tai muiden käskyjä. He hakeutuvat usein yrittäjiksi tai muihin työtehtäviin, joita voi tehdä itsenäisesti. AD/HD henkilöllä voi olla myös taiteellisia taipumuksia, jolloin he haluavat työskennellä esimerkiksi toimittajina, kirjailijoina tai taiteilijoina. Monella heistä on erinomaiset kyvyt kehittää ja ideoida, he pitävät esilläolosta ja puhumisesta, joten monet heistä toimivatkin opetus- ja konsultaatiotehtävissä. AD/HD- aikuisen ominaisuudet voivat ilmetä myös positiivisina piirteinä. AD/HD henkilöä voidaan pitää jonkin verran omaperäisenä, mutta sitä ei yhdistetä mihinkään epänormaaliin käyttäytymiseen. AD/HD henkilöä voidaan kuvata esimerkiksi energiseksi, innostuvaksi, mielikuvitukselliseksi, hahmotuskykyiseksi, nopeasti reagoivaksi ja kunnianhimoiseksi.

Henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena on auttaa AD/HD – henkilöä jäsentämään päivän tehtävät ja saavuttamaan asetetut päämäärät. Tämä voi olla tukea esimerkiksi ajankäytön suunnitteluun ja hallintaan. Keskittymistä vaativien töiden väliin voidaan suunnitella liikuntaa vaativaa toimintaa, jotta motorinen levottomuus saadaan purettua. Ohjaajan tulee tukea tehtäviin keskittymistä sekä kannustaa ja motivoida hankalissa tilanteissa. Ohjauksen tarkoituksena on saada aikaan positiivisia ja pysyviä muutoksia. Vertaisryhmätoiminta voi olla hyvä keino saada kuulla muiden vastaavanlaisessa tilanteessa olevien kokemuksia sekä tarinoita selviytymisistään hankalissa tilanteissa. Nuorelle jolla on keskittymisvaikeuksia ja tarkkavaisuuden ongelmia, on ammatillinen koulutus usein ensisijainen ja realistisin vaihtoehto. Toiminnallisuuteen ja tekemiseen perustuva opiskelutapa soveltuu usein parhaiten AD/HD- nuoren oppimistyyliin.

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Yhteiskuntavastuu: Globaalia vastuuta



Yhteiskuntavastuun opintojaksolla osallistuttiin Tampereen yliopiston järjestämään seminaariin: Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin 25.10.2012. Seuraavassa restonomiopiskelijoiden ajatuksia seminaarin jälkeen.

Arvokasta työtä Reilun kaupan puolesta Kirgisiassa 

Kuinka tarkasti mietit omia valintojasi ostaessasi tai hankkiessasi ruokaa, vaatteita tai muita kulutushyödykkeitä? Entä mitkä ovat ostokriteerisi valinnan hetkellä? Ratkaiseeko hinta, eettisyys, tuotteen laadukkuus, kestävyys, hiilijalanjälki vai yrityksen toimintatavat? Entä tiedätkö, mistä ostamasi tavarat ovat alun perin peräisin?


Tänä vuonna Reilun kaupan viikkoa vietettiin Suomessa 22.10.- 28.10 välisenä aikana. Osana viikon monipuolisia tapahtumia Tampereen yliopistolla järjestettiin torstaina 25.10. seminaari Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin, jonka aiheena oli maailmankaupan eettisyys. Seminaarin järjestämisestä vastasivat tamperelaiset eettisen kaupan edistämiseen sitoutuneet organisaatiot.

Päivän aikana puheenvuoroja käyttivät eri alojen asiantuntijat Helsingin yliopistosta, Tampereen logistiikasta, Pirkanmaan ELY- keskuksesta ja Suomen lähetysseurasta. Lisäksi seminaarin päättävään paneelikeskusteluun osallistuivat edustajat KESKO Oyj:ltä, Nanso Group:lta, Tampereen Aterialta, Eettisen kaupan puolesta ry:ltä ja Helsingin yliopistolta. Seminaarin aiheina olivat muun muassa julkiset hankinnat ja hankintalainsäädäntö, reilu maailmantalous, reilun kaupan edistäminen sekä köyhyyden poistaminen ja oikeudenmukainen maailma.

Zholdoshova ja Akybai Sooronbaev
Seminaarin toisella puoliskolla puheenvuoron saivat Reilun kaupan puuvillaviljelijät Gulsun Zholdoshova ja Akybai Sooronbaev Kirgisiasta Keski- Aasiasta. He kuuluvat Biofarmer nimiseen osuuskuntaan Jalalabadin alueella Etelä- Kirgisiassa, johon kuuluu yli 1000 jäsentä. He siirtyivät tavanomaisesta viljelystä luomupuuvillan viljelyyn vuonna 2004 ja vuodesta 2007 lähtien he ovat viljelleet osuuskunnassa. Siitä huolimatta, että puuvillan viljely on vaikeaa ja tuotteita on hankala saada myytyä, he päättivät ryhtyä reiluun kauppaan. Tärkeimpinä syinä he mainitsivat ”Reilun kaupan takaavan heille takuuhinnan, joka on 20 % suurempi kuin puuvillan markkinahinta ja sen lisäksi osuuskunta saa reilun kaupan lisää. ”Taloudelliset näkökulmat ovat siis elintärkeitä.


Luomuviljelyyn siirtyminen vaati osuuskunnalta kolmen vuoden siirtymäajan, jonka aikana sato pieneni 50 prosentilla. Tänä aikana viljelijät joutuivat myymään tuotteitaan ilman reilun kaupan lisää, sillä puuvillalla ei vielä ollut luomustatusta. Luomupuuvillan viljelyyn siirtymisellä oli heidän mukaansa kuitenkin monia myönteisiä vaikutuksia. Heidän terveydentilansa on parantunut, maaperä on muuttunut paremmaksi ja veden kiertokulku on parantunut. Viljelijät ovat tyytyväisempiä kuin aikaisemmin.


Vaikka luomu on suosittua ympäri maailman, mainitsivat he ongelmaksi löytää tarpeeksi ostajia puuvillalleen. He etsivätkin uusia ostajia muun muassa Amerikasta kysynnän kasvattamiseksi. He ovat myös kiinnostuneita siitä, mihinkä heidän tuotteensa päättyvät ja mitä niistä lopulta valmistetaan.


Reilu kauppa korostaa myös sosiaalista vastuuta ja ihmisoikeuksia. Heidän mukaansa osuuskuntien demokraattinen päätöksenteko tapahtuu yleiskokouksessa ja reilu kauppa vaatii, että niissä huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo ja tasa-arvo viljelijöiden välillä. Reilun kaupan lisän avulla osuuskunta on voinut auttaa alueen ihmisiä konfliktitilanteissa, tukea koulujen ruokailuja, kouluttaa viljelijöitä ja ostaa parempia siemeniä viljelijöille. Reilun kaupan avulla paikalliset ihmiset ovat voineet parantaa oman alueensa elinolosuhteita ja parantaa ympäristön tilaa.


Seuraavasta linkistä voi tutustua tarkemmin Reilun kaupan luomupuuvillan viljelyyn Kirgisiassa: http://www.reilukauppa.fi/reilun-kaupan-viikko/puuvilla-kirgisiassa/

Kirjoittaja:
Merja Sarin
T440-8 yhteiskuntavastuu
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Restonomi AMK



Suurin muutos nälänhätään naisten asemaa kohentamalla!

Naisten asema on ollut ja on edelleen heikko useissa maissa. Vaikka kansainvälisesti yhteisiä päätöksiä saadaan aikaan naisten asemaa koskien, eivät ne aina välity paikallisille. Edelleen eletään perinteiden ja tuttujen asioiden siivittäminä eikä kyseenalaisteta niitä.

70-luvulla näkökulma naisasiaan laajeni YK:ssa jossa apulaispääsihteeri Helvi Sipilä alkoi kyseenalaistaa naisten asemaa ja toi rohkeasti naisista saatavan voimavaran keskusteluun. Tästä alkoi muutoksen ajat, joista seurasi kansainvälinen keskustelu joka jatkuu edelleen.

Nyt YK:n viesti kuuluu: ”Naiset ovat puoli maailmaa. Jokainen valtio toimii paremmin ja tuottavammin, kun naiset ovat mukana valtion ja talouden prosesseissa”.


Muutos elämään—naisille päätösvaltaa

Kun naiset saavat oikeudet tehdä työtä ja saada elantonsa, he kouluttavat lapsensa ja pystyvät näin parantamaan omaa elämänlaatuaan sekä päättämään asioista. Valitettavan usein kuitenkin naisen paikka on kotona arkiaskareiden ja lastenhoidon parissa. Miksi miehet eivät voi rikkoa rajojaan ja ajatella naista tasavertaisena kumppanina joka myös voi ansaita elantoa yhtälailla? Miksi varsinkin kehitysmaissa perinteet ohjaavat sokeasti elämää?


Naisten aseman kohentumiseen ei tarvita ihmetekoja. Olemassa olevia keinoja ovat mm. koulutus ja säästölainat, johon jokainen sijoittaa omaisuuttaan yhteiseen hyvään. Kaikilla on oikeus käyttää kertyneitä varoja. Tavoitteena on nainen, joka arvostaa itseään ja joka opettaa uusia sukupolvia.

Nälänhätään ratkaisu

25.10.2012 Globaali-vastuu seminaarissa puhujana ollut, Suomen lähetysseura, Joanna Lindén-Montes kiteyttää hienosti Teuvo Teivaisen puheenvuoron naisten asemasta seuraavasti blogi-kirjoituksessaan:

”Suurin yksittäinen muutosvoimavara liittyy naisten ja tyttöjen oikeuksiin, joita parantamalla maailmalla tuotettaisiin merkittävästi enemmän ruokaa. Naisten oikeuksia parantuminen johtaisi tutkimusten mukaan kansallisten tuotantotasojen jopa neljän prosentin nousuun ja nälkää näkevien määrä 12–17 prosentin laskuun. Tämä tarkoittaisi valtioiden inhimillisen pääoman kasvua, mikä puolestaan edistää talouskasvua.”



Lähteet
Suomen lähetysseura. 2012. Luettu 20.1.2013. Päivitetty 26.9.2012. http://www.suomenlahetysseura.fi/ls_fi/sivut/uutiset/naisten_oikeuksien_parantuminen_vaatii_globaalin_ja_lokaalin_yhteistyota/

Globaalivastuu – Seminaari, Tampereen Yliopisto. 25.10.2012. ”Katkaistaan köyhyys oikeudenmukainen maailma ja köyhyyden poistaminen vaativat reiluja tekoja” JoannaLindén-Montes


Kirjoittaja:
Elina Parkkinen
T440-8 yhteiskuntavastuu
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Restonomi AMK



Reilukauppa ja oikeudenmukaisuus ovat pieniä tekoja joilla on globaalit vaikutukset.


Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin seminaarin aiheiden pohjalta päätin ottaa asiaan hieman toisen näkökulman. Jokainen ihminen voi halutessaan tehdä reiluja tekoja ihan omassa arkielämässäänkin. Yhden ihmisen ei tarvitse omilla teoillaan yrittää pelastaa koko maapalloa, jokaisen ihmisen pienillä teoilla pääsemme lähemmäksi yhteistä tavoitetta. Tässä kirjoituksessa kerron yhden esimerkin elämästäni oman lentopallojoukkueeni toiminnasta.

Vuonna 2009 virisi ilmoille vihreä idea seuramme naisten edustusjoukkueen taustahenkilöiden keskuudessa. Mukaan saatiin muutama henkilö vetämään projektia nimeltä Green Team. Jokainen tiimin jäsen sitoutui omassa elämässään kiinnittämään huomiota jätteiden ja sähkönkulutukseen, sekä mm. käyttämään julkisia kulkuneuvoja niin paljon kuin arkielämässään kykenee. Joukketasolla luovuttiin mm. joka vuosi uudistetuista peliasuista/lämmittelyasuista. Pistää todella miettimään minkälaisessa kulutusjuhlassa monet joukkueet elävät kun joka vuodelle ostetaan uudet asut vanhojen maatessa kaapissa. Paitoihin ei enää myöskään painettu nimiä, jotta näitä paitoja voitaisiin kierrättää joukkueelta toiselle. Laadukkaat peliasut kyllä kestävät yli viisikin vuotta.Green Team myy myös tarpeettomaksi käyneitä tavaroitaan kirpputorilla, jossa tiimillä onkin pöytä aina koko kaudeksi.

Konkreettisimmin itse Reilu kauppa- tuotemerkki näkyy Green Teamin kotiotteluissa, joissa käytetään pelkästään Reilun kaupan kahvia, teetä ja sokeria sekä ajoittain myös muita saatavilla olevia tuotteita mm. hedelmiä on buffetissa nähty. Lisäksi pahvikuppien sijaan pääsee juomaan oikein posliinikupista, jotka joukkue keräsi omista kaapeistaan.

Tämän toiminnan johdosta Green Team on solminut Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa sopimuksen, jossa Green Teamille annetaan lupa käyttää Reilun kaupan merkkiä materiaalissaan. Reilun kaupan sertifiointimerkki on merkki, jonka luotettavuuden ja itsenäisyyden takaaminen on tärkeää. Solmimalla sopimuksen edistämisyhdistys pystyy seuraamaan, että Reilun kaupan merkkiä käytetään oikein.

Green Team on huomioitu myös korkeammalla taholla toimintansa ansiosta, sillä 4.11.2009 SLU myönsi Green Teamille Liikunnan Ekomerkin, joka on tunnustus ympäristövastuullisille toimijoille: seuroille, joukkueille ja muille ryhmille sekä tapahtumille, jotka sitoutuvat parantamaan ympäristövaikutuksiaan. Lentopallon saralla vain miestenlentopallomaajoukkue sekä Power Cup 2008-tapahtuma ovat saaneet ennen Green Teamia tämän tunnustuksen.


Kirjoittaja:
Ilona Laine
T440-8 yhteiskuntavastuu
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Restonomi AMK