Kirjoittaja on kolmekymppinen rouva, jolla on yksi oma poika, mies ja kissa kotona. Pohjalla on palveluvastaavan koulutus sekä monenmoista työkokemusta palvelualalta erilaisista paikoista. Enimmäkseen olen kahvila-ihminen, Barista, laadukkaan kahvin ja teen ystävä joka rakastaa luomua, lähiruokaa, villiyrttejä ja kierrätystä, mutta myös paljon uusia puolia olen itsestäni löytänyt opiskelujen edetessä.
Tänään on kyllä ilmassa juhlan tuntua. Sen lisäksi, että odotetaan joulua ja vietetään monia pikkujouluja, juhlitaan TAMKilla monien kovan työn tehneiden valmistumista! Meidän palvelujen tuottamisen ja johtamisen puolelta on valmistuneita mukana juhlissa. Ajattelin vähän omien fiiliksien lisäksi kysellä heidän tunnelmiaan tänä suurena, hienona joulukuisena päivänä.
Itselleni tämä on hieno saavutus. Opiskelu Koulukadulla on pitänyt sisällään kaikenmoista haastetta. Mutta niiden haasteiden kautta on tapahtunut paljon ammatillista kasvua pois sulkematta kasvua ihmisenä. Onnistumisen sekä oivaltamisen tunteita!
Ikävä tulee luokkatovereita joiden kanssa ollaan 3,5 vuotta tehty yhdessä projekteja, vaihdettu mielipiteitä välillä kiivastikin keskustellen. Ikävä tulee myös opettajia, joiden verraton ammattitaito ja kärsivällisyys meidän kanssa ovat olleet koetuksella monta kertaa;D
Opiskelun kohokohtia ovat olleet mm. restokisat, jotka järjestettiin Suomen Turussa vuonna 2011. Yksi loistavimmista kursseista on ollut palvelutilanteiden johtaminen, jossa saimme järjestää ihka oikeat häät, Pispalan haulitornilla. Siinä oli organisoimista, ruokien testausta, maistamista, työvuorojen suunnittelua ja kovan työn jälkeen huikea onnistuminen ja häävieraiden loistavat palautteet!
Suurinta antia koko koulutuksessa on ollut mahdollisuus päästä tekeen yhteistyötä eri verkostojen kanssa ja sitä kautta solmia suhteita ja sitä kautta sitten taas uusia mahdollisuuksia työhön ja etenemiseen uralla! Suurin piirtein tällä tavalla aukesi nykyinen työpaikkani vuoropäällikkönä Huviretkessä. Tulevaisuus on avoinna ja uusia tuulia kannattaa aina haistella, elämä sisältää paljon yllättäviä onnenpotkuja ja myös epäonnistumisia, joita ilman ei pysyttäisi inhimillisinä! Kaikkea tarvitaan!
Entinen työkaverini Anne haki samaan aikaan opiskelemaan kanssani, pääsimme molemmat sisään kouluun ja nyt samaan aikaan myös valmistutaan, JEE!!Annen ajatuksia valmistumisesta ja koulusta: On hienoa saada restonominpaperit käteen näin aikuisiällä. Kun aloitin opiskelun kolme ja puoli vuotta sitten, syksyllä 2008, en vielä aivan varmasti tiennyt, mitä minusta tulee isona ja mitä ovia tämä koulutus avaa. Toiveissa oli muuttaa hiukan elämän suuntaa ja oppia uutta. Välillä opiskelun, perheen, työssä käynnin ja talon rakentamisen yhdistäminen tuntui mahdottomalta tehtävältä. Motivaatiokin oli hetkellisesti hukassa. Kurssikaverit, opettajat ja aikuisopiskelijan itseohjautuvuus saivat kuitenkin opiskeluinnon nopeasti palaamaan. Tässä sitä nyt siis ollaan; restonomin paperit kädessä. Syventävästä harjoittelusta Linkosuolla jäi lisäksi käteen vuoropäällikön paikka lounaskahvilassa ja juhlapalvelussa.
Terkuin:
Restonomit: Hanna Haapaneva-Hakamäki, Anne Selin
Ylemmässä kuvassa juuri valmistuneet restonomit Liisa Kenttälä, Heidi Suominen sekä Hanna Haapaneva-Hakamäki. Alemmassa kuvassa Hanna ja Anne Selin
